Karhuvaari ei koskaan tule takaisin!

Menneisyyden vanki- sarja päättyi VH-illassa 23.8. Rami Lehtola puhui runsaslukuiselle yleisölle menneisyyden ikävistä asioista. Illassa laulettiin pitkästä aikaa yhteislauluja, mitä on toivottu. Hoitava sanoma kosketti sydämiä.

Joskus ihminen jumittuu menneisyydessä tehtyihin synteihin tai niihin pahoihin asioihin, joita itselle on tehty. Avioliitto on saattanut kariutua, elämässä on voinut olla riippuvuuksia tai ihminen itse on joutunut esimerkiksi hyväksikäytön uhriksi. Ongelmat usein seuraavat ihmistä.

Lehtola siteerasi Warren Buffetia: “Jokaisella pyhällä on menneisyys. Jokaisella syntisellä on tulevaisuus.”

Mennesyydessä tehdyt viattomatkin asiat saattavat joskus vainota ihmistä, ja hän saattaa tuntea niistä häpeää. Lehtola kertoi omasta voitontanssistaan onnistuneen salibandypelin jälkeen. Hän kertoi edelleen häpeävänsä ilonpurkaustaan. Menneisyydessä voi olla myös syntiä, jonka muistelu ryttää ihmisen lyttyyn. Sielunvihollinen on nopea kaivamaan menneisyyden luurankoja esille. Siihen sopii vanhan saarnamiehen ohje, jonka Lehtola jakoi eteenpäin:

“Jos saatana muistuttaa sinua menneisyydestäsi, muistuta sinä häntä hänen tulevaisuudestaan”, Lehtola kehotti viitaten tuliseen järveen, joka on varattuna sielunviholliselle.

Karhuvaari ja piirustuslevy

Lehtola käytti puheessaan tositarinaa Karhuvaarista. Pienellä Manta-tytöllä oli iso pehmolelu, jonka nimi oli Karhuvaari. Tytön perhe muutti uuteen kotiin, ja Karhuvaari katosi. Tyttö oli kiintynyt leluunsa, ja sitä etsittiin kissojen ja koirien kanssa. Nallea ei kuitenkaan löytynyt vanhasta kodista, ei muuttofirmasta eikä uudesta kodista. Lopulta Mantan vanhempien oli pakko kertoa tytölle totuus: Karhuvaari ei enää koskaan tule takaisin.

Suloisen pehmolelun menettämisen voi kääntää koskemaan menneisyyden syntiä. Synti kuuluu menneisyyteen, eikä se enää koskaan palaa. Uusi lehti on kääntynyt ihmisen elämässä. Lehtolan demonstraatiomenetelmiin kuului myös piirustuslevy, johon oli painettu pyöreällä magneetilla palloja. Yhdellä pyyhkäisyllä synnin pallot hävisivät, eikä niitä enää ollut.

Iloisen sanoman jälkeen paikalla olijoita hemmoteltiin runsaalla tarjoilulla, jonka Eila ja Tapani olivat taikoneet esiin.